Matkani Intiaan vei minut Varanasiin, maan pyhimpään kaupunkiin. Intian matka oli minulle oma itsetutkiskelumatka, jossa oli tarkoitus oppia jotain uutta itsestäni. Aiheenamme on jaksossa kuolema. Halusin oppia kaiken mahdollisen kuoleman pyhyydestä ja sen vuoksi otin oppi-isikseni kolme hyvin tunnettua ja arvostettua paikallista Aghoria.
Tämänkertainen seikkailu vei meidät Nepaliin. Lensimme Nepalin pääkaupunkiin Katmanduun, jossa ehdimme lyhyen hetken nauttia sen värikkyydestä. Katmandu on miljoonan asukkaan suurkaupunki täynnä todella mielenkiintoisia historiallisia ja kulttuurikohteita. Kaupunki on tietyiltä osin kaoottinen ja se sykkii elämää.
Matka Brasiliaan oli huikea. Matkani vei minut Salvadoriin, joka on pintapuolisesti mukavan näköinen rantakaupunki ja jossa on jonkin verran myös turismia. Portugalilaiset perustivat Salvadorin vuonna 1549. Salvador oli Brasilian pääkaupunki vuoteen 1763, jolloin uudesta talouskeskuksesta,Rio de Janeirosta, tuli pääkaupunki. Kaupungin siistiltä vaikuttavan pinnan alla kuitenkin kuohuu.
Nenetsien päivät kuluvat selviytymishengessä. He elävät kulttuurissa, jossa ei ole sijaa laiskuudelle. Heidän kielessään ei ole sanoja kuten kiitos, anteeksi ja rakkaus, sillä myöskään ylimääräiselle hellyydelle ei ole noissa olosuhteissa tilaa.
Tapasin kolme eri pomoa kolmessa eri slummissa. Se oli todella kuumottavaa, koska alueella on jatkuvasti jokin jengisota menossa ja siksi, että minun piti tavata jengit ja heidän pomonsa ilman huumeyksikön etsivää. Hän ei voinut tulla mukaan, sillä hänen läsnäolonsa alueella olisi koettu uhkaavaksi.
Matka Beniniin oli yksi kiehtovimmista seikkailuistani koskaan. Länsimaissa tv ja elokuvat ovat maalanneet Voodoo-uskonnosta tumman, jopa mustaan magian maailmaan kuuluvan instituution. Tosiasiassa Voodoota käytetään pääsääntöisesti parantamiseen ja sielun puhdistamiseen.
Beninin reissuun valmistautuminen. Tulen viettämään kymmenen päivää pienessä Voodoo-kylässä, jossa olen paikallisten Voodoo-pappien ja -papitarten oppipoikana. Olkoon Voodoo jumalat armollisia.
Takanani on varmastikin yksi Kill Arman sarjan raskaimmista reissuista. Otimme sarjan ohjaajan, Tuukka Tiensuun kanssa suuren hypyn tuntemattomaan, kun päätimme kohdata sarjassa entistäkin isompia haasteita. Kamppailen tällä kertaa ympäristön sekä luonnonolosuhteiden kanssa.
On kulunut kaksi vuotta siitä, kun kuvasimme Kill Arman II:n viimeisiä jaksoja. Vikalta reissulta kotiin tullessa sanoin Tuukalle autossa "Mä en sit enää ikinä lähde mihinkään. En edes mökille. Meen himaan ja laitan ovet ja ikkunat kiinni ja vanhenen neljän seinän sisällä".